Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä aunimarjutkari@blogspot.com
25.3.2013
22.3.2013
Elegia
Yksi totuus
Niin menee päivä menojaan,
ei palaa vuodetkaan.
Ei kaipaa kevät kukkiaan,
tai tuuli tupiaan.
Ne menevät. On mentävä.
Et pääse sinäkään.
Kun saavut, saat jo lähteä
yön selkään, pimeään.
Vaan fagottia joutsenen
jos käännyit kuulemaan,
sait yhden tietää totuuden:
Se palaa uudestaan!
17.3.13
14.3.2013
Heinä se heiluu
Louhen tytär laulaa
Heinä se
heiluu sinne ja tänne,
henkää,
huokaelee.
Ai, lainetta laakaa, lintua vaakaa!
Outoja ounastelee…
Outoja ounastelee…
Mitäpä se
mielin, myöten myöty?
Loihen
näkyjäni!
Sulhasta tuotiin ja hääni jo juotiin.
Voi minun
päiviäni!
Hiukset on
pantu palmikoille,
kauas kulta
kiiltää...
Ai, keveätä kenkää! Tanssin ja enkä
lopeta vaikka viiltää!
Mitäpä se
mielii heinän varsi?
Heiluu sinne
ja tänne.
Ai! Elosta tästä eloon vain toiseen
vien minun
päiviäni.6.3.2013
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.
10.3.2013
Mitä varten
Syksy se nurkkia
kulkee ja kiertää,
sisintäni hiertää
yks murhe uus.
Ikävääni setvii se
tutkien tuota,
mitä varten luotani
lähditkään.
Tuuli voi viiltää
ja sielua syödä,
kipu yksi lyödä
voi karvaimmin.
Yhteen mikä saattoi ja
eroon mikä johti?
Mitä varten hohti ne
tähdetkin?
Syksy se sisintäni
muistaa ja kuulee,
puissaan kun tuulee
ja ryskyää.
Huutaen, huo'aten,
tutkien tuota:
Mitä varten luotani
lähditkään?
27.11.2012
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)