Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä Siirry toiseen blogiin

17.1.2013

Muisto, runo Unenäkijästä




Näetkö, siellä on pihlajapuu?
Navetan katolla kultainen kuu.

Heinät on seipäillä, aitalta tie
peltojen taakse metsälle vie.

Koivujen rivi vartioi.
Kuuset on korkeat. Kuulla voi

siellä ne vieläkin myhäilevät:
− Ehdit tyttö ja ymmärrät.

Ja äitikin huokaa:
− Akkunaan
vähin vaattein jää norkoilemaan!


Itsekseen sitten:
− Tuplia
on laitettava jo huomenna.


2012
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.

11.1.2013

Kenties juuri minuun, runo Unennäkijästä


Jolla on korvat kuulla,
kaiken omistaa,

kun maailma kauniin ja turhan
hänelle
tarjoaa;

Ole ruhtinas, tai olkoon
vuoteenasi tie,
yhtä suuret aarteet
sydämissä lie.

Matkasauvan otti,
vaan vielä käännähti,
ja kenties juuri minuun
katsahti hellästi:

Katsohan taivaanlintuja,
eivät ne murehdi,
katsohan kukkia kedon
ja ole huoleti.


2012
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.



5.1.2013

Dear Adam


An ice-cold apple -
I give it to You.
So, what is the Dream?
And what is All? True?

And God, of course,
and the Devil are here,
like all your kisses
everywhere...

Till this Eden is ours
for a few small hours,
take it, dear Adam!
Wishing, your madam.


5.1.12

God bless Love




I´ve been thinking of You when
                 nights are falling
                                   falling sweetly
I've been thinking of You when
                stars are coming
                                 coming deeply

I´ve been thinking, my Love
                                 so much
                there must be a place for us
I’ve been thinking, my Love
                                 so much
                for us some peace and trust
 
Somewhere, my Love, we’ll be, You’ll see
                                one and strong
Somewhere, my Love, we’ll be, You’ll see
                               like a song
               
          in a wind without any needs to reach
         
on the waves of sea without any beach

Someday, my Love, we'll meet again
                                I know it, I just know!
Someday, somewhere, until the days
                               have gone much too low
 
God bless You, my Love, I know that You are fine
God bless You, I’ll meet You through sweet
                                               dreams of mine
God bless us and that we’ve met long-ago
God bless Love that hurts us so!

5.1.12

4.12.2012

Enkö ollutkaan?



Suuteleeko silmäsi
hiljaista kuuta,
täyttääkö toiveeni
pienen?
Outo on etäisyys
välillämme,
ajassa
mittaamaton.

Rakkaani,
olet saanut minut
huokaamaan
tuhannesti!
Oi, enkö
sinulle ollutkaan
suloinen
naisen tavoin?

Nostavatko jumalat
vuoksemme maljan,
käyvätkö unemme
toteen?
Miksi on mieleni
surullinen,
toiveille
tuntematon?

Rakkaani,
veitkö tahallasi
kaipaamaan
loppuun asti?
Oi, enkö
sinulle ollutkaan
niin kuin ei
kukaan ennen!

23.11.2012

Enkeli vuoteen laidalla, runo Unennäkijästä



Enkeli istuu vuoteen laidalla,
enkeli istuu, näetkö sen?
Sillä on äidin kasvot ja hymy,
äidin tuoksu suloinen.

Ilta on tullut, ilta on jälleen.
Verhoja jo suljetaan.
Levolle lasken - uni hyvä
tulee, silmät sulje vaan.

Kuinka kauan siitä onkaan,
kuinka vähän... Aamenen
hyvin mielin sanon, anon:
Viivy vielä hetkinen!

Enkeli istuu vuoteen laidalla,
enkeli istuu, näetkö sen?
Ulkona tuuli lohduttomana
itkee jotain etsien.

2012

11.11.2012

Sieluttoman neidon balladi



Vailla sielua ja vailla kyyneleitä…
Onko mitään?
Onko koskaan ollut meitä?

Niin kuin uneen kummaan,

kuljet rantaan tummaan.

Yö on kalpea.

Yö on valkea.

Jäädä katsomaan

hiljaa soljuvaa
virtaa, josta jo
hohtaa kuutamo?

Ollut onnellinen?

Surrut, surullinen?
Lienen elänyt,
vaan missä olen nyt?

Vailla sielua ja vailla kyyneleitä…

Onko mitään?
Onko koskaan ollut meitä?

Niin kuin uneen kummaan
kuljet rantaan tummaan,

kalmankalpea

neito valkea…

Jäädä katsomaan,
mitä olikaan,
hiukset aukaiset,
enää itke et.

Ollut onnellinen?

Surrut, surullinen?
Lienen elänyt,
vaan missä olen nyt?

Vailla sydäntä ja vailla kaipausta

on vain loppumaton
syvyys sysimusta.

10.11.12