Haikea mietelmä

Liian vähän me pidämme yhteyttä, se on totta,
ja muistamme toisiamme.
Elämä ei ole itsestäänselvyyksiä.
Elämä on odottamattomia suruviestejä
ja aikeita, joita muistamme jälkeenpäin.

5.6.13

EN AJATTELE

En ajattele.
En ajatellut sinua eilen,
en tänään.
Ja huominen kun on mennyt,
kuka tietää…

Ajattelematta aamukasteelle,
määränpäille ja tuulille,
kaurapeltojen lauhkeille teille,
voikukkaseppeleille – hyvästejä.
Voi meitä!

En kosketa.
En koskettanut sinua eilen,
en tänään.
Ja huominen kun on mennyt,
mitä sitten?

Koskettamatta illan vilveelle,
hitaudelle ja varjoille,
maidonvalkeille kuutamoöille,
katoavaisuudelle – hyväilyjä!
Niin se on.

Sinun,
A.

31.5.13

Hetki

Tämä, mikä näkyy − on hyvää.
Tämä, minkä tunnet − se on totta.
Kaikki, mikä katoaa on pahasta −
siksi näe, tunne, elä, rakasta!

On vain tämä hetki rantakivellä;
sinä siinä sydäntäni likellä,
käsi, joka hiuksiani hyväilee,
lokki, joka yhtäkkiä kirkaisee.

Sydämestä – kiitos tästä hetkestä!
Sydämestä − taivaantäyden edestä!
Viivyn vielä, tai jo menin edeltä...
Minne? Kysy maalta, kysy vedeltä.

Kaiken, minkä lupaa – voi muuttaa.
Kaiken, minkä vannot – se ei kestä.
Kaikki – mitä onkaan? − turhaa puhetta,
kimallusta meren, silmänlumetta.

30.5.13
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.

Ehkäpä joskus

Ehkäpä joskus, kun on odotettu,
ja maailmamme samaa maata on,
kun tarpeeksi on turhaa unohdettu,
ja sodittuna on sota loputon,

ehkäpä silloin pienet kaarnalaivat,
lapsiemme, lipuin valkoisin
palaavat ja sydämemme saivat
jo rauhan... Joskus. Ehkä myöhemmin.

28.5.13

Kosketa minua

Voisin kirjoittaa sata sanaa rakkaudesta,
tai jättää sata kirjoittamatta.

Elämän ryteikön ja unien
silmänkantamattoman voi tajuta,

mutta sinun kätesi lämpö on ainut,
mikä merkitsee.

JOS MUN TUTTUNI TULISI

 

Jos mun tuttuni tulisi,
arvattuni aavistaisi,

kaukaa kaiket kailottaisin,
kuulkoon kuka haluaisi,

sylki suusta lenteleisi,
puhuisin kuin Ruuneberi,

suoraan syliinsä hyppäisin,
ei ois muuta hyppimistä,

vielä poskelle purisin,
vaikka ruma jälki jäisi!

21.5.13

Rakasta minua

Niin kuin meren laineet toisiaan,
niin kuin pilvet, kuten tähdet,
älä liikaa, älä paljonkaan,

niin kuin sydän murtumaisillaan,

niin kuin muuri, kuten vuori,
rakasta.

17.5.13