Unelmat puhkeavat Jumalan suusta
ja minä yhden saan,
kun kevät on,
kun kevät ei pääty milloinkaan,
kun kolibreista kaunein
vie viestiä etelään
vain tuntemattoman siemen,
vain toivo siipinään.
Ja näen, kuinka kirkkaus
on väistävä pimeän,
kuin Eeden silmästä enkelin,
kuin ihme elämän,
eikä maailmaa täytä itku,
ei pelko, valitus.
vaan rakkaus, sinun ja minun,
sen selkein olemus.
AK 24.3.24
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti