JÄÄ UNENOMAISIA PÄIVIÄ

Jää unenomaisia päiviä, näitä pimeänarkoja öitä,
auringonterillä valvottuja, jää kujaa askelin tyhjin,

lähempänä, et lähempänä, tänä elämänhetkenä pysähtyvänä;
lehvien sammuva vihreys, tyyneys ja pilvien vilve.

Ja kaipuunvalkeita aikeita, noita katseidenkipeitä teitä,
sydämensyrjällä vaiettuja, tuhannen korennon lento,

loitompana, en loitompana, vana luotani tummana, katoavana.
Kääntyisit, aikaa on vielä! Kääntyisit rakkaasi lohtuun.
2008

Yhtä kaipaan

Yhtä kaipaan, meren rannan
kohinaa,
loputonta, unettavaa
ulappaa,
tuulta, vaahtopäitä, hiekkaa
valkeaa.

Yhtä kaipaan, rauhoittua,
ymmärtää
ajatusta väkevämpää
elämää,
sitä, mikä menee, sitä
mikä jää.

Meren kohu, tuulen leyhy
hyväilee,
hellimmästi huokaellen
punnitsee
sydäntäni, sydämeni
kevenee.

Kevenee niin paljon, että
irtoaa,
ihanasti taivaan sineen
pulahtaa,
niin kuin lapsi ajan tajun
unohtaa...

Yhtä kaipaan, vyöryileviin
aaltoihin!
Tuulen suojiin dyyneillesi
takaisin.
Kuohuun, lauluun hellään, johon
nukahdin.

20.7.12 
Kaj Chydenius on säveltänyt runon 21.7.12

Vaikeaa ja helppoa

Voi silmät sulkemalla nähdä selvemmin,
korvittakin kuulla musiikin,
vaan omaan sisimpäänsä uskaltaa −  
se on vaikeaa!

Vaan unelmia, niitä seurata,
unia ja lapsuusmuistoja,
silmiäsi yhä pudota  −
se on helppoa.


2012

Marie-Antoinette

Marie-Antoinette,
aneletteko? Ette,
armoa pyöveliltä,
ohi katselette…

- Ah’ anteeksi!
Monsieur, astahdin
kaavullenne,
pilviin tähysin.

Marie-Antoinette,
tajuatteko? Ette,
raivoa, rivouksia.
Te vain hymyilette:

- Ah’ anteeksi!
Monsieur, Teille en
tarkoittanut
mitään pahaa, en.

14.7.12

Inspiration

The Mies: Sitä ollaan sillä tuulella.
Mrs. July: Pysytelkää kaukana!
The Lapset: Mitä ruokana?
Mrs. July: Pilviä! Ja antakaa minun nukkua!

On pukeutunut yöpaitaansa,
takkutukkaansa.
Voisi sanoa: Potato, joka
puhjennut on kukkaansa.

Niin, niin, piikitelkää!
On viisaampi koko sakkia.
Lukee runoutta. Ahmatovaa
ja Boris Pasternakkia.

Tässä kuussa elän itselleni,
en teille. Teen tasan mitä huvittaa.
Mitäpä te tajuatte, te ette
kesken runon vaihda persoonaa,

ette osaa. Pois edestä! Kadotkaa,
ennen kuin putoaa meteoriitti.
(Sillä sellainen on tulossa Brightoniin.)
− Kulta, mansikoita, Rieslingiä, kiitti.

Ensi yönä, who knows,
menemme taas naimisiin.
Sitä paitsi, en ole vielä päässytkään
häämatkoillani Englantiin.

9.7.12