3.12.2017

RAKKAUS



Sävellys Juha Lehmus 1.11.2017

MAAILMAN SINISIN KUKKA





Sävellys Juha Lehmus 14.7.2017

JA HETKEN JOTAIN HYVIN ON





Niin, se tuuli kääntyi…
Ei mikään muuttunut…
Ja pyydät anteeksi, jälleen
anteeksi annan. Ja hetken jotain
hyvin on. Näin on
elämämme ja kuinka muutenkaan,
kun pyydät anteeksi, jälleen
anteeksi annan. Ja hetken jotain
hyvin on.


      
Ei pidä rakkautta vaatia kai…
       Jos sitä edes on...
       Vaan minut puhu, kuin tuuli uneen,
       ja ehkä – kuuntelen,
       kun sanot nyt, nyt kaikki muuttuu
       parempaan, ettet muuta lupaa!
       Niin, tuulentupaa
       enhän toivo
       minäkään.


Niin, se tuuli kääntyi…
Ei mikään muuttunut…
Ja pyydät anteeksi, jälleen
anteeksi annan. Ja hetken jotain
hyvin on. Näin on
elämämme ja kuinka muutenkaan,
kun pyydät anteeksi, jälleen
anteeksi annan, ja hetken jotain
hyvin on.




17.9.2017

TUULI KERRO


Tuuli kerro, kerrothan, terveiseni.
Meren aalto, laulathan rakkaalleni.

Kerro, muistan, ikävöin häntä päivin, öin,
missä kuljen, kuljenkaan, kaipaan!

Pyydä joutumaan, pian astutaan
auringon laivaan!

Tuuli kerro, ikävöin häntä päivin, öin,
missä kuljen, kuljenkaan, kaipaan!

Juha Lehmus on säveltänyt runoni.

SYKSYNI




Vaahteran leimuva lehti.
Matkaansa jatkava koski.
Harmaa, hiljennyt taivas.
Kyyneltä nurmikolla.

Kyyneltä jonnekin kauas
pihlajan polttavin poskin!
Oi, kuinka kevyt ja raskas
voitkaan, syksyni, olla!

22.7.2017

SAAHAN PYYTÄÄ




Vain silmän kimallusta.
Vain kyynel, aavistusta.
Vain yö.
Luopumusta.
Ja kuoleva ruususto.

Vain yö, vain luopumusta.
Vain katse, kangastusta.
Muistot.
Huokausta.
Ja väistyvä aurinko.

Vaan saahan pyytää, saahan:
− Tuo unien unohdusta,
tuo kauneuden valkea hurma,
tuo kanervan kuiskausta!

Vaan saahan pyytää, saahan:
− Tuo kanervan kuiskausta,
tuo kaipauksen summaton pohja,
tuo vuorilta ruusu musta!

− Ja satojen vuosien verran
jos rakastimme kerran,
tuo pisara sarastusta,
taas juodaksemme sen.