Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä aunimarjutkari@blogspot.com

29.5.2014

IKUISTA



Niin kuin valtameret
maailman rantoja,
sinua syleilen.

Niin kuin tähdet
lähellä, kaukana,
sinua katselen.

Niin kuin hiljaisuuden
syvemmin
yö yöltä tajuta voi,

minun sydämeni
sinun sydämesi
omakseen
unelmoi.


Niin kuin tuuli,
niin kuin ilma,
niin kuin maa,
minun maailmani.

Et poissa ole!
Miten olisit?
Olet aina minun
vierelläni!

Ja vaikka vain
hetken lapsia
me olemme,
tiedämme sen,

hyvin tiedämme,
yksi side vain on -
se, joka on
ikuinen.


29.5.14

9.5.2014

JOS MUN TUTTUNI TULISI



Jos mun tuttuni tulisi,
arvattuni aavistaisi,
saisin savuna pihalle,
veräjälle, virstan päähän!

Jos mun tuttuni tulisi,
kesken kaiken käppäjäisi,
suoraan syliinsä hyppäisin,
ei ois muuta hyppimistä!

Jos mun tuttuni tulisi,
illan tullen ilmestyisi,
jo ois vihta väännettynä,
kannettuna löylyveetki!

Jos mun tuttuni tulisi,
lempo, laiska lantustaisi,
jopa poskelle purisin,
vaikka ruma jälki jäisi!

Miks ei kapsa askel armas?
Miks ei lennä leppälastu?
Kauan enpä kutsuttele,
jos ei jo tuttuni tule!


7.5.14
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.


1.5.2014

SÄÄSTÄ UNENI KAUNEIN



Ravista minua elämä,
vähänkään hyvää jos tein.
Ravista elämän tuuli,
jotain jos mukaani vein.

Varista viimeinen lehti.
Päästä, se kuolla jo ehti…
Säästä ainoa uni,
kaunis kaivattuni.

Jokainen lehti on tähti,
oksalle syttynyt tähti.
Jokainen niistä on uni,
kaunis kaivattuni.

Hengähdä, elämän tuuli,
hetken vain aikaasi vein.

Säästä uneni kaunein,
vähänkään hyvää jos tein.


1.5.14