Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä aunimarjutkari@blogspot.com

29.5.2014

IKUISTA



Niin kuin valtameret
maailman rantoja,
sinua syleilen.

Niin kuin tähdet
lähellä, kaukana,
sinua katselen.

Niin kuin hiljaisuuden
syvemmin
yö yöltä tajuta voi,

minun sydämeni
sinun sydämesi
omakseen
unelmoi.


Niin kuin tuuli,
niin kuin ilma,
niin kuin maa,
minun maailmani.

Et poissa ole!
Miten olisit?
Olet aina minun
vierelläni!

Ja vaikka vain
hetken lapsia
me olemme,
tiedämme sen,

hyvin tiedämme,
yksi side vain on -
se, joka on
ikuinen.


29.5.14

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti