Vielä on jotain

Ja nyt sanat ovat loppuneet...
Laulettuina laulut...
Kiiteltyinä, niinpä niin,
työt, muistot muisteltuina...

Vai vieläkö jotain: kallion kämmen,
lämpöinen poskeas vasten,
kuohua meren, rauhaa
sinisten pilvien lomaan?

Ja unien piennar?
Ja auringon kultainen, kehräävä kissa?
Vainioitakin kulkea tuolla?
Maata? Punaista tupaa?

Vai vieläkö jotain: jos kanssasi jaan
hiljaisen ilomme läikyn,
tuntematta painoa,
tuntemattakaan muuta!

Niin, vielä on jotain: mitä me muuta,
kuin tuulen ja sateen omaa!
Mitä me muuta, kuin korkeimman
vuoren valloitus!

Niin, vielä on jotain: kallion kämmen,

lämpöinen poskeas vasten,
kuohua meren, rauhaa
sinisten pilvien lomaan.

Ja unien piennar.
Ja auringon kultainen, kehräävä kissa.
Vainioitakin kulkea tuolla.
Maata. Punaista tupaa.