Hopeaa lie lauleluni
läikky…
Hopeaa lie raskas kantaakin...
Minkä riimin riivit, sydän säikky,
minkä viilsit veitsin hopeisin?
Ei sun lintus lennä korkealla.
Hopeaa lie raskas kantaakin...
Minkä riimin riivit, sydän säikky,
minkä viilsit veitsin hopeisin?
Ei sun lintus lennä korkealla.
Päänsä
painuu, lentää siiven alla.
Ja aalto lyö ja lyö, ja yö on pitkä.
Aamun tullen tiedät, sanat mitkä…
− Anteeksi? − Ei syytä. Kumpikaan
ano ei, ei ole pahoillaan.
Olit, rakas, rakas sinä mulle.
Olit ovi auki elämään!
Rakas oksa linnun laulelulle,
rakas laulaa: Entäpä jos jään?
Ja se lauloi, lauloi ihanasti!
Ja se lauloi, lauloi loppuun asti!
Ja aalto löi ja löi, löi yötä pitkään.
Aamun tullen tiesit, eivät mitkään…
Ja aalto lyö ja lyö, ja yö on pitkä.
Aamun tullen tiedät, sanat mitkä…
− Anteeksi? − Ei syytä. Kumpikaan
ano ei, ei ole pahoillaan.
Olit, rakas, rakas sinä mulle.
Olit ovi auki elämään!
Rakas oksa linnun laulelulle,
rakas laulaa: Entäpä jos jään?
Ja se lauloi, lauloi ihanasti!
Ja se lauloi, lauloi loppuun asti!
Ja aalto löi ja löi, löi yötä pitkään.
Aamun tullen tiesit, eivät mitkään…
Auki lauloi häkit hopeiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti