Anna unohtaa. Säv. Mikki Nuorivaara. Laulu Mervi Sipola-Maliniemi

Katselen: Aalto hyväillen kiven,
silitellen -
muistan kosketuksen.

Antauduin!
Anna toivoa hiven?
Yön jokaisen aallon alle uin.

Kai emme tienneet,
tai emme tahtoneet tietää.
Liu'uttiin uniin suloisiin.

Ja aalto kulkee,
kulkee ihoa hiljaa.
Kosketa! Anna unohtaa.

Tuo vuorilta ruusu musta. 2018. ntamo
Säv. Mikki Nuorivaara 28.2.2018
Säv. Juha Lehmus 29.4.2020

Otin hyllystä vanhan kirjan - Säv. Juha Lehmus

Otin hyllystä vanhan kirjan,
ihan umpimähkään vain.
Sata laulua rakkaudesta,
oman äitini kirjan sain.

Ja aivan itsestään kuin,
sitä juuri luettu ois,
se aukesi, lennähti pieni
neliapilanlehti pois.

Ja välissä kirjan oli
myös kortti kahdesta
toisiinsa katsovasta
rakastavaisesta.

Ei lukenut kortissa mitään,
ehkä kirjanmerkki vain
se oli, merkki jostain,
josta minäkin tietää nyt sain.

Mistä aukesi kirja, siinä
oli Saima Harmajaa:
Sidottu, Haavoittumaton,
aamu-unta hohtavaa.

Kai pitelin kirjaa kauan.
En muista, jos lukea
olen saanut sen jälkeen
yhtä kaunista.


27.9.13
Kaj Chydenius on säveltänyt runon 2013
Juha Lehmus on säveltänyt runon 2020

 
 

Yksi surullinen laulu

Tuuma tumma.
Kaipuu kumma.
Tyhjät kätkyt.
Sytkyttelen:
Soua, soua,
soua, noua,
ehtooillat
tuutivimmat.

Kuolo saapi,
erottaapi.
Eikä muuta.
Hukka ulvoo.
Hukka ulvoo
täysikuuta.

Silmän eessä,
kyynelveessä,
heinän häilyt.
Hellyttelen:
Soua, soua,
soua, noua,
ehtooillat
tuutivimmat.

Siinä kaikki,
kaikki tyynni.
Yksi laulu
surullinen,
sitten sekin
katoaapi.

AK 14.2.18

Tuo vuorilta ruusu musta. 2018. ntamo

Lähtijä

Minä lähden siniseen iltaan,
sinisen kuusen helmaan,
vierelle metsätähden,
virvoja katselemaan.

Niin kauas, kuin kauas vain pääsen!
Ei ole polkuja muille
vierelle metsätähden,
ei sinne, minne lähden.

Vain virvat osaavat sinne.
Vain virvat tanssivat sinne.
Ja sinisen kuusen alla
on hetken lähtijän hyvä.

Minä lähden siniseen iltaan,
sinisen kuusen helmaan,
vierelle metsätähden,
ihanaan kuvitelmaan.

16.5.2020

Säv. Kaj Chydenius 17.5.2020

Aino neity

Metsäkyyhky, Ainoneity,
mesiheinä hieno,
suven suoma, Luojan luoma,
mieluneiti vieno.

Kuin nuin nyrpin yksinäs on
punanenin tytti?
Kuin nuin sytti sisälläs, sun
kuin nuin säikähytti?

Kuin ei heila heiluhelma?
Kuin nuin suusi suljit?
Kuin ei kilka kilpirinta?
Kuin ja kunne kuljit?

Metsäkyyhky, Ainoneity,
tinavöitä kantaa,
veijon verkko vyöttelee
ja Ainon tulla antaa.

Mikäs helmen häilyessä,
ulpukkana tuolla.
Mikäs minun, mesiheinän,
umpilampiin kuolla.

AK 9.5.2020

Säv. Kaj Chydenius 9.5.2020

Sydän vain ajatteli. Säv. Juha Lehmus 2020.

Sieluni, tule lauluksi

Minä kutsun sinua sieluni,
enkä kutsu
kuitenkaan,
tule uudelleen
syntymään,
kuolemaan,
tule kanssani
katoamaan.

Ole kahlehdittu.
Oi, onneton,
ole tuomittu ikävään!
Ole se, mitä koskaan kaivannut en.
Ole se, minkä oltava on.

Minä laulan sinua sieluni,
enkä nuku
milloinkaan,
tulen luoksesi,
vuoksesi,
uudestaan
ikiöiksesi
vaikenemaan.

Ole kadotettu.
Oi, sittenkin
ole tuomittu ikävään!
Ole se, mitä kenties kohdannut en.
Ole se, minkä hyvästelin.

Mutta tule, niin, tule lauluksi,
jos sinusta siihen on.
Tule, kahlehdittuni, kaipuuni,
sinä kaukainen,
kutsumaton.

4.5.2020

Säv. Juha Lehmus 5.5.2020
Säv. Mikki Nuorivaara 7.5.2020