Tulo Haadekseen − Edith Södergran

 

Ikuisuuden rantaa katson,

kuulen virran huminaa,

pensaissaan kuoleman soittavan

monotonista melodiaa.

Miks vaikenit, kuolema, nyt?

Olemme kaukaa saapuneet

ja nälkäiset kuulemaan,

ei ole ollut meillä ammaa,

joka laulaisi kuin sinä.

Seppeleeni, jota kantanut en,

vaiti jakoihisi tuon.

Sinä näytät minulle ihanan maan,

korkeat palmut sen,

ja lomitse pylväsrivien

aallot kaipauksen.

Edith Södergran, postuumi 1925
Suom. Aunimarjut Kari 24.5.2024
Säv. Juha Lehmus 27.5.2024