Eikä minulla ollut mitään tuomisia

Tähän tulin.
Tähän asti pääsin,
mutta miten kauan tulinkaan,
miten vähän kuljin,

tätä sanomaan,
että sinua rakastan.
Eikä minulla ollut mitään 
tuomisia, 

muuta kuin tämä
tähänastinen elämäni,
nämä käteni,
tämä sylini,

joka on kuin sinua varten tehty.
Nyt näen sinut.
Nyt vasta näen,
kuin ensi kerran elämässä.

Kosketa minua.
Sano, että en tullut turhaan.
Sillä enhän voi kuolla,
ennen kuin olen päässyt perille.

Eikä minulla ollut mitään
tuomisia, 
muuta kuin tämä
tähänastinen sydämeni,

nämä silmäni,
tämä sieluni,
joka on kuin sinua vaille valmis.
Mutta sano,

että olemme nyt tässä
ja että tämä, mitä tapahtuu
on nyt täydellisesti totta.
Mutta sitä älä sano,

että unelmoin tai näen unia,
valehtele mieluummin.
Tahdon ikuisesti jäädä
lähellesi.

Säv. Juha Lehmus 11.11.2020

Oma maa

 

Oi, valkeus ensilumiensa.

Oi, loimotus revontuliensa.

Oi, rantoja, niittyjä, selkosiaan.

Oi, kesäyön kuulautta kallioillaan.

Oi, maa, oma maa, missä kuljenkaan,

olet kauneinta, kauneinta aina.

Oi, auroja laulujoutsentensa.


Oi, tannerta karhunpentujensa.


Oi, jänkiä, korpia, suopursujaan.


Oi, roihuvaa ruskaansa tuntureillaan.


Oi, kaikuja Suomeni maan.

3.5.2018.
Säv. Juha Lehmus 22.10.2020

Jos juoksen vain pellon yli

 

Jos juoksen vain pellon yli.
Avaan vain metsän oven.
Kiveltä kivelle tulen.
Virta ei veisikään.

Jos lähden vain, ilta on kaunis.
Oletko vastassa siellä?
Syliisi otatko minut?
Taivas jo punertaa.

Juoksen vain pellon yli!
Pidäthän minua hyvin,
paremmin kuin täällä
kukaan milloinkaan?

Avaan vain metsän oven.
Kiveltä kivelle tulen.
Jos lähden vain, ilta on kaunis.
Virta ei veisikään.

18.10.2020
Säv. Juha Lehmus 20.10.2020

Hyljitty

 

Ei mikään ole mitään.
Huiluni lyön!
Ei mitään, minkä vuoksi.
Särkyköön vain!
Henkäys, toinen...
En tiedä, jos voin…
Soin, hyljitty huilu,
soin kuiluja yön.

Ei mikään meille vastaa.
Huiluni, soi!
Soi tuttuni tumma,
kauemmas soi!
Henkäys, sitten...
En tiedä, jos voin…
Soin, hyljitty huilu,
en muutakaan voi.

Tuutilintu

Laulas, laulas, tuutilintuseni.

Kutsus, kutsus, kultakyyhkyni.

Kutsus, kunnes laulus kohottaisi,

unohtaisi uneen nyyhkyni.

Lennäs, lennäs, leppäkerttuseni.

Lennäs luokse leikkiketojes.

Silmäs suljes, kuljes unenviljaa,

aivan hiljaa tuutimajoilles.

Ja jo laulais tuttu tuutilintu...

Ja jo tuoksuis marjapuuroni...

Ja jo unenpuusta putoaisi

tuutilinnun sulka käteeni...



21.9.20
Säv. Juha Lehmus 24.9.2020

RUNOJA RAKKAALLENI

 

I

Vihreä.
Oi, vihreä kaikkeuden yö,
joka oven tavoin
avauduit,
kun suutelit
minua.

Kultainen.
Oi, kultainen auringon tie,
joka aamuna aaltosit,
kun suutelit
minua.


II

Ennen en ollut nähnyt.
Ennen en ollut tiennyt.
Rakkaani katsoo minuun,
minä katson häneen.

III

Vihreämmät kaikkeuden yötä
ovat rakkaani vihreät silmät.
Kultaisemmat auringonvaloa
ovat rakkaani kultaiset hiukset.

Ja korkealla vuorella odottaa. –
Ja korkealla vuorella odottaa
laivoista valkoisin.


IV

Oletteko nähneet hänen vihreät silmänsä?
Kiellän katsomasta niihin.
Oletteko nähneet hänen kultaiset hiuksensa?
Kiellän koskemasta niihin.
Oletteko nähneet miestä, joka tähtiä kalastaa?
Määrään, tuokaa heti hänet.

V

Olen eksynyt rakkaastani.
Nyt kirjoitan runoja ja valitan.
Nyt kirjoitan runoja tähdiksi,
runoja tähdiksi rakkaalleni,
joka tähtiä kalastaa.

29.7.2020
Säv. Kaj Chydenius 30.7.2020
Säv. Juha Lehmus 4.8.2020

Sävellys: Juha Lehmus 

VUORITIELLÄ

Arvi Kivimaalle

Me tiesimme silloin, mihin
me olemme kutsutut.

Mistä tulin, minne matka vienee?
Tiellä tuulee, elän eteenpäin.
Aamu nousee, kohta ilta lienee.
Pian unta, unohtuvaa, näin.
Olen varmaan ollut onnellinen,
kuullut vuoren kaiun ihmeellisen,
itkenytkin jonkun kyynelen,
mennyt pois, kun muuta voinut en.
Tiellä tuulee, tietä taakse jää.
Unta uutta silmä tähyää.

Me jotakin värisimme.
Me toisiimme katsahdimme.

Vielä kerran kuljen vuoritiellä.
Olet vierelläni, hymyilet.
Maailmassa, kahden vain me siellä.
Mitä etsit, enää kysy et.
Kaiken, kaiken, minkä näen, annat,
järven seljät, pilvet kultaiset!
Silmät suljen, lopun matkaa kannat.
Ylhäällä pois huolet suutelet.
Rakas, tuulee! Tule hakemaan!
Vuoritietä onko ollutkaan?

Tämä päivä on ihme ollut.
On ylösnousemus.  

Kutsuin yön lauluista kauneimman. 2020. ntamo

AK 8.2.2020. Säv. Juha Lehmus 11.2.2020