Hän ihmeitä teki kyllä,
kukisti kuoleman,
käveli vetten yllä,
paransi sokean.
Ei loppunut hääviini,
sen muisti Kaanaan maa.
Ja turhaa oli pyyntö:
"Ei näistä puhua saa."
Niin hoosiannaa lauloi
se kansa piankin,
vaan kuka tietää, miksi
se päästi ryövärin.
Ja ylimmäiset papit
temppeleissään vain
pitkää, pitkää siestaa
viettivät perjantain.
"Nyt auttakoon, jos pystyy
itseään, eikö niin?"
Näin puhuivat. Kukko kiekui.
Ja jossain jo juhlittiin
ja muisteltiin ja puitiin
kansan olemusta,
joka - yhtäkkiä kuin taivas! -
voi ollakin noin musta.
Niin hoosiannaa lauloi
se kansa riemuissaan,
vaan vielä innokkaammin:
"Ristiinnaulitaan!"
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti