Syksy se nurkkia
kulkee ja kiertää,
sisintäni hiertää
yks murhe uus.
Ikävääni setvii se
tutkien tuota,
mitä varten luotani
lähditkään.
Tuuli voi viiltää
ja sielua syödä,
kipu yksi lyödä
voi karvaimmin.
Yhteen mikä saattoi ja
eroon mikä johti?
Mitä varten hohti ne
tähdetkin?
Syksy se sisintäni
muistaa ja kuulee,
puissaan kun tuulee
ja ryskyää.
Huutaen, huo'aten,
tutkien tuota:
Mitä varten luotani
lähditkään?
27.11.2012
Kaj Chydenius on säveltänyt runon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti