Omituisia unelmia nousee mieleeni, kun katselen,
miten tulenliekki savuksi kiertyy – kadoten.
Ja hiillos, hehkuvin silmin, joka palaa, katoaa.
Hän lämmitti käsiäni, vaan nyt niitä paleltaa.
Omituisia unelmia nousee mieleeni, kun kuuntelen.
Kuulen kaiken käyvän unien tupiin – hyräillen.
Ja aamun kultainen kissa hyppää syliin, naukaisee.
Hän kosketti hiuksiani, hän – jälleen ne aukaisee.
miten tulenliekki savuksi kiertyy – kadoten.
Ja hiillos, hehkuvin silmin, joka palaa, katoaa.
Hän lämmitti käsiäni, vaan nyt niitä paleltaa.
Omituisia unelmia nousee mieleeni, kun kuuntelen.
Kuulen kaiken käyvän unien tupiin – hyräillen.
Ja aamun kultainen kissa hyppää syliin, naukaisee.
Hän kosketti hiuksiani, hän – jälleen ne aukaisee.
16.6.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti