Minulle ei mitään.
Maan ääret lännestä itään
viekää, mitä näen,
tai muistan yllättäen.
En puolikasta kuuta,
merta kuohuvaa
tarvitse, en tahdo
kiveä istahtaa.
Ei ole mitään kättä
runoa raapustaa,
mitään näkemättä,
mitään unohtaa.
Ei virtaa taakse ajan!
Ei viittaa vaeltajan!
Ei vuorta ylös nousta!
Ei viulua, ei jousta.
Mustarastas sentään,
tai viiru auringon.
Hyvästeittä mene,
mentävä kun on.
19.7.18
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti