Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä aunimarjutkari@blogspot.com

21.5.2022

Oi oot ruusu yksin jäänyt - Thomas Moore


Oi, oot ruusu yksin jäänyt,

yksin kylmään maailmaan.

Toiset ruusut jo unillensa

ovat käyneet puoleen maan. 


Kukkimaan jäit urheasti,

alta hallan loistamaan,

vaan sun hehkuus eipä enää

vastaa siskoistas ainutkaan.


Sun ah varttas, kaunokainen,

hennoisi mä taittaa en.

Siskojes luo nukkumaan

sinut suojaan suo peittelen.


Kauniin lehdistä teen vuoteen,

pois peittelen mun armaan!

Ah, ja ikäni saan kaiken

surra, saanhan varmaan.


Kunnes viimein sua seuraan,

tahdoitpa sen taikka et,

myös mun elämänlangastani

pois putoovat helmet.


Silloin sydämemme kaksin

lentää saavat vapauteen! --

Pois jää asumus jo mainen,

kauas maailma kahleineen.


Thomas Moore. The Last Rose of Summer, 1805
Suom. Aunimarjut Kari 2022

Maaru. Pirita Myllymäki, laulu. Sari Kauranen, kantele.

2 kommenttia: