Ilta on päivä maillaan,
kun varjot pitenevät,
kun kukin käy levolle laillaan,
kun askeleet pysähtyvät.
Ja sylissä tyhjää on pelkkää.
Ja hämärän helmaan helkkää
kaunis kiitollisuus.
Ja hiljaisuus on hyvää,
ja mikä on sydämen syvää
käy esiin ikuisen lailla.
Ja huomaat, ethän vailla
mitään ollutkaan.
AK 2017/ 15.7.22
Säv. Juha Lehmus 15.7.22
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti