Sana

Jos alussa oli sana, 

sattumalta sana,

ja sana, sattumalta,

Jumalan tykönä?

Ja jos Jumala sanaa kuuli, 

kauniiksi sen luuli,

ja, katso, vieno tuuli 

sen iti Eedeniin –

niin laulavat ihanat linnut!

Soljuvat sormet yhteen!

Ei ole sanoja liikaa, 

turhia laisinkaan −

niin laulavat ihanat linnut!

Soljuvat sormet yhteen.

Ei ole sanoja liikaa,

Jumala hymyilee.

Jos sattuukin kaikenlaista,

käärme pettää naista?

Jos mitään heiltä puuttui 

Jumalan tykönä?

Ja jos aikakirjaa jo monta, 

synkkää, onnetonta, 

yön, karkotusten, teillä 

sen jälkeen sanailtiin −

niin vaikerrus tuhansin vuosin!

Itkevät ruusut taivaan!

On sana tullut ja mennyt, 

tokko on ollutkaan −

niin vaikerrus tuhansin vuosin!

Itkevät ruusut taivaan!

On sana tullut ja mennyt,

Jumala vaiennut.

AK 7.4.23
Säv. Juha Lehmus 21.4.23