On sekavaa elämäni.
Ja raskasta on kantaa
kuorta ihmisen.
Vain yössä Pohjantähti
lohdutustaan antaa, kantaa
tähteet jumalten.
Outoa on elämäni.
Sen teiden penkereillä
mitä etsinkään?
Jos etsin yhtään mitään,
uneen käydä siellä, tiellä
vastaan itseään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti