Vainajala

Ei äänen ääntä siellä,

tulijaa tiellä…

Mikään ei häily,

enää ei lehahda
oksalta puun.

Ei muiston muistoa siellä,

katkeraa niellä…

Mikään ei tunnu,

enää ei hyväile
tuulonenkaan.

Älä, rakkaani,
luoksesi halaa

Vainajalaa!

Viileän kädellään

piti jo lähellään,

syliinsä kutsui,

kyliin niin

hiljaisiin…

Älä rakkaani,
minua kysy,

poissa pysy!

Lautta ei kannakaan,

armoa annakaan
lautturi, vie vain

sinutkin

unhoksiin…

22.5.12