Kindly see also: Phenomena of our time − Aikamme ilmiöitä aunimarjutkari@blogspot.com

18.6.2013

Onnellisen naisen laulu




Rakastan sinua, mutta…
Toistakin rakastan.
En ole pahoillani.
Teidät molemmat haluan!
Eräänä aamuna kenties
ei ole kumpaakaan −
kolmas on vierelläni, neljäs
ovella tulollaan.

Mustasukkaisuutta, sitä
pelkään kuin kuolemaa.
Ei ole olemassa
mitään eroa katkeraa!
Suutele minua rakkain!
En pane vastaankaan!
Suutele raivoisasti, kunnes −
kunnes me kaadutaan!

Rakastan sinua, mutta…
Rakastan muitakin.
En silti unohtanut.
Olit unohtumattomin!
Miten voi kyltyä kyllin,
jos yhtä rakastaa?
Viides vie minut kauas, kuudes,
seitsemäs odottaa!

Kyltymättömyyttä, sitä
osaanhan arvostaa.
Ei ole olemassa
onnen janoa jalompaa!
Suutele minua rakkain!
En pane vastaankaan!
Suutele raivoisasti, kunnes −
kunnes me kaadutaan!

Liioittelin. Kiusasin. Sinä,
ehkäpä, kestät sen?
Ei ole muita missään.
Olet mieheni jokainen!
Sinua jumaloin yksin,
saa luulla muuta et!
Olen niin onnellinen, kun vain
minua suutelet!


18.6.13

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti