4.6.2017

KUUTAMOLLA




Eikö se unonen tullukaan?
Eikö se muistanu lasta?
Eikö se raskinu ai jai jaa −
ulukoporstuasta?

Navetan katollaki kuu-ukko
lihavana kuorsaa jo unta.
Kattiki mouruu ja ai jai jaa −
mun kukilleni sattaa se lunta.

Laskehan vielä ne polosimmat
mustankirijavat lampaat.
Äitis käy pihalla ja ai jai jaa −
valakijat kattelee kankaat.

Saattaa se hallayö tullaki…
Ja saattaa se tulematta olla…
Käännyhän seinään, se ai jai jaa −
on tämmöstä kuutamolla.


4.6.17Kaj Chydenius on säveltänyt runon 9.6.17

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti