Unohda vaellus ja tie
ja jalkojesi alta maa,
unohda käskyt,
joita on määrä
noudattaa,
ja kaikki se muu
opittu,
joutava.
Unohda epäily, älä
enää uskalla.
Anna kätesi,
ja se kauniisti
– aivan itsestään –
tervehdykseen, katsohan,
nousee viehkeään.
Sillä ennen kuin
sen huomaankaan,
– kas, unohda –
käsisuudelman kumarsi
herra Kuolema.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti