De båda himlens englar,
De ljufliga, de klara små,
De älska så hvarandra,
Men träffas ej ändå.
Zacharias Topelius
Kesän tuoksut, ruusut iltataivaan,
hieno häily yllä niittyjen,
katoavan päily sydämessä,
tuohon jäädä, syliin hetkien.
Tuohon jäädä kesäyöhön yksin.
Yksin kuulla mustarastasta.
Yksin muistaa tähdet vieretyksin,
heitä muistaa, kesää kaukaista. –
Kaunis kaipaus vaiti kaikkialta,
minne katson, vastaan kajastaa.
Heitä muistaa tuulen huokaus hellä,
tai jos tahdot, heitä unohtaa,
unohtaa, on pyörryttävä välke,
veden välke, kaiut kallioin,
taivaan lasten onnenhelke,
tyttö aamun, poika illankoin. −
26.6.24
Säv. Juha Lehmus, Nocturne (2) 27.6.24
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti