Photo: Pexels Jan Koetsier
Time is your most
reliable ally.
Time is your
everlasting beloved,
but I don’t know why,
I don’t know why,
I can do nothing
but deny.
This poem
I’ve written long,
throughout my whole life,
like a forgotten bride.
This poem
I’ve written long,
and still, it remains unfinished,
or merely an unseen veil −
a whisper in the wind,
a glimmer of light in the stream,
the sky on a droplet’s surface,
moonlight’s gentle sheen.
If a window is being locked,
it can be shattered!
If the heart is being bound,
read my lines once more,
read them with time and love,
with time and love −
and maybe you will finish
what is left.
Aika on liittolaisesi
luotettavin.
Aika on rakastettusi
ikuisin,
mutta miksi,
en tiedä miksi,
kieltää on
helpompaa.
Tätä runoa
kirjoitin kauan,
koko elämäni ajan,
kuin unohdettu morsian.
Tätä runoa
kirjoitin kauan,
ja yhä on se kesken,
tai kuin huntu on, näkymätön −
tuulen vain huminaa,
virrassa valon vain väike,
pisaran pinnassa taivas,
kuutamon läikyntää.
Jos ikkunaa lukitaan,
sen voihan rikkoa!
Jos sydäntä kahlitaan,
lue rivini uudestaan,
lue ajan ja rakkauden kanssa,
ajan ja rakkauden kanssa −
ja kenties valmiiksi
kirjoitat sen.
AK 21.7.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti